Uusi vuosi, ei vanhoja kujeita
Vaikka viime vuodessa olikin paljon hyvää, on sen jälkimainingeissa päällimmäinen tunne se, että onneksi se on ohi. Vuotta 2023 väritti moni huoli, väsymys ja onnettomuus.
Kaunis vanha vaahtera kaatui talomme, saunarakennuksen ja kesäkeittiön päälle ja jätti alleen pyörremyrskyn jäljet, joita siivotaan vieläkin. Se onnistuo jakautua niin moneen osaan, että kaikki rakennuksemme saivat tuntea sen voiman. Piippu lensi saunasta puuvajan katon läpi.
Vaikka säilyimme henkilövahingoilta, tämä tapahtuma kuitenkin raapaisi minua syvältä. Sain muistutuksen elämän hauraudesta ja muutosten voimasta. Ja siitä miten harvaa asiaa voi suunnitella ja miten hetkessä asiat voivat muuttua.
Parhaita onnistumisia viime vuodelta olivat:
Saimme yritykseemme Prönöön sijoituksen
Vierailin ystäväni Jasminin kanssa Barcelonassa tammikuussa. Reissu oli täydellinen. Kävelimme paljon, söimme ihanissa vegepaikoissa, haahuilimme, menimme virran vietävänä ilman aikatauluja.
Pasin kanssa kävimme työmatkalla Malmössä (Nordic Demo Day) ja rakastuimme kaupunkiin. Saimme uusia kavereita. Nauroimme ja nautimme elämästä.
Aloitin kolumnistina Kangasalan Sanomissa. Minulla on nyt kaksi kolumnia, toinen Talouselämässä.
Luonkos myytiin ja sai uuden kodin. Poistuin sen myötä sen hallituksesta.
Valmistuin Growth Coachiksi. Ja tein heti jatkokurssin neuropuolelle (Neurozone). Ymmärrän nyt entistä paremmin aivojamme.
Minut valittiin Suomen Ekonomien hallituksen jäseneksi.
Lopetin kahvin juomisen. Olen viime vuonna maistanut kahvia 2 kertaa ja tiedän, etten tule enää palaamaan siihen. Ja ennen join kahvia todella paljon. Lopetin myös kokiksen (Pepsi Max). Se oli todella vaikeaa, mutta loppujen lopuksi sen loppumiseen tarvittiin vain yksinkertainen kikka. Kerron siitä vaikka myöhemmin.
Aloitimme perheen kanssa laskettelun. Ostimme Tori.fi:stä kaikille suksikamat ja kausikortin Sappeelle talvikaudeksi 2023-2024.
Aloitin Crossfitin, joogan ja padelin. Crossfit jatkuu vuodelle 2024. Padelin lopetin alkeiskurssin jälkeen. Joogaa en voi jatkaa aikataulusyistä.
Uuno aloitti lätkän. Näin meistä tuli sekä futis- että lätkäperhe. Harrastuksia alkaa olla niin paljon, että kaikki on aikataulutettava,
Nauhoitimme Pomojen Suusta -podcastin toisen tuotantokauden Anu Ubaudin kanssa. Suosituin jakso oli “huijarisyndrooma”.
Kävin festarilla (Pyynikillä), konserteissa (mm. Robbie Williams) ja teatterissa.
Kuuntelin äänikirjoja ja luin kirjoja. Katsoin elokuvia ja sarjoja. Aloin katsoa Frendejä alusta heti kun olin kuunnellut Matthew Perryn elämänkerran.
Kaunein muisto oli mökillä, Kolkan sileiltä kallioilta. Samasta paikasta minulle jäi kaksi muistoa. Ensimmäisessä muistossa makasimme Pasin kanssa kallioilla lukien kirjoja. Kaunis merimaisema avautui edessä saareineen. Toinen muisto on hetkestä kun olimme tuttavaperheen ja lasten kanssa samoilla kallioilla ja kuuntelimme musiikkia, Coldplaytä. Tanssimme hieman ja söimme eväitä. Nauroimme. Kävimme uimassa.
Nyt kun listasin nämä kaikki asiat, viime vuosi vaikuttaakin ihan hyvälle. Ja niinhän se on, että kirjoittamalla kiitollisuuden aiheita, positiivisia asioita, se parantaa lähes aina omaa fiilistä.
Vuosi 2024.
Tänä vuonna en aseta vuoden tavoitteita, vaan ehkä enemmänkin suuntaa vuodelle 2024. Ajatteluni on muutenkin muuttunut enemmän kausimaiseksi ajatteluksi. Siitä on kiitos opettajilleni, omille lapsilleni.
Ensimmäinen kausi on tietysti talvi. Haluan käydä luistelemassa, hiihtämässä ja laskettelemassa. Nauttia talven luonnosta. Talvi on kaunis vuodenaika Suomessa vaikka sitä ei aina ole osattu arvostaa kauniina esimerkiksi taidepiireissä 1800-luvulla. Erityisesti nautin lumen äänestä kun on kova pakkanen. Nautin myös jouluvaloista, kynttilöistä ja isoista lumihiutaleista.
Joka vuosi minulla on ollut tavoitteena oppia jotain uutta. Minulla on listalla monia kursseja, mitkä ovat kiinnostaneet jo hetken: Socrates Dialogue -, Time to Think - ja Digital wellbeing -kurssit. Haluan myös oppia tekoälystä enemmän. Mutta tänä vuonna en usko, että aion mennä millekään edellä mainituista kursseista. Käytän sen ajan töihin, lapsiin ja Pasiin. Mutta koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua.
Tänä vuonna haluan vähentää digitaalisten välineiden käyttöä kuten sosiaalista mediaa. Vähemmän uutisia netissä ja enemmän lehtimuodossa. Meille tulee paperisena Aamulehti, Helsingin Sanomat viikonloppuisin, Talouselämä, Harvard Business Review ja Kangasalan Sanomat. Viikonloppujen aamut ovat parhaita kun vieressä on teekuppi ja aamupala, sekä sanomalehti.
Haluan elämäniloa ja elinvoimaa. Rauhaa ja rakkautta.
