Vaaliteemani 2019
Suomi tarvitsee muutosta. Jotta muutos tapahtuu, meidän pitää tehdä asioita uudella tavalla.
Haluan tuoda politiikkaan tuoreen tuulahduksen yrittäjyydestä, startup-maailmasta, osallistamisesta ja rajat ylittävästä yhteistyöstä.
Haluan politiikassa vaikuttaa ensisijaisesti seuraaviin teemoihin:
Yrittäjyyden tukeminen
Ilmastonmuutoksen torjuminen
Koulutus ja elinikäinen oppiminen
Tulevaisuuden työelämän kehittäminen
Vanhustenhuollon parantaminen
Asumisterveys ja sisäilmasairaiden auttaminen
Tasa-arvon edistäminen
Päätöksenteon kehittäminen paremmaksi ja lähemmäksi ihmisiä Liike Nytin avulla
YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN
Yrittäjyys on henkilökohtaisesti lähellä sydäntäni, sillä olen ollut yrittäjä jo yli 10 vuotta. Tunnen yrittäjän arjen niin hyvässä kuin pahassa.
Olin mukana perustamassa Slushia, sillä halusin muuttaa suomalaisten asennetta yrittäjyyttä kohtaan. Olen ollut myös perustamassa Suomen ensimmäistä sosiaalisen median toimistoa Zipipopia sekä yhtä maamme suosituinta blogiportaalia, Indiedaysia. Viimeisimpänä työskentelin Marketing Clinicillä, joka osti perustamani Okimo Clinicin. Kuuluin johtoryhmään ja vedin yhtiön viestintä- ja luovaa yksikköä MC Engagea.
Erityisen tärkeää yrittäjyyden tukemisessa ovat sosiaaliturva ja yrittäjyyden uuden alun helpottaminen.
Yrittäjän sosiaaliturva
Haluan uudistaa sosiaaliturvaa siten, että se tukee myös yrittäjiä ja on yhteensopiva uudenlaisten työn muotojen kanssa. Sosiaaliturvan tulee tarjota ihmiselle turvaverkko silloin, kun hän kohtaa työttömyyden, sairauden tai muun tilanteen, jossa ei kykene elättämään itseään ja läheisiään. Turvaverkon pitää olla hyvin ennakoitavissa, jotta ihmiset voivat yrittää ja tehdä työtä ilman epävarmuutta siitä, mitä vaikutuksia sillä on sosiaaliturvalle. Nykyisellään yrittäjät putoavat liian helposti sosiaaliturvan ulkopuolelle.
Yrittäjän uuden alun helpottaminen
Lainsäädännössä ja käytännöissä on monia esteitä uuden yritystoiminnan perustamiseksi, jos rehellisesti toiminut yrittäjä menee henkilökohtaiseen konkurssiin. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, ettei yrittäjä olisi loppuelämäänsä velkavankeudessa. Suomella ei ole varaa menettää yhtään yrittäjää.
Haluan ratkaista, miten yrittäjän uuden alun esteet voitaisiin poistaa, esimerkiksi puuttumalla verotukseen, maksukyvyttömyysmenettelyyn, sosiaaliturvaan ja luottotietoihin.
ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMINEN
On ilmiselvää, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei ole tehty riittävästi, ei globaalisti eikä Suomessa.
Koin itse viime vuonna vahvan ilmastoahdistuksen ja olen sen jälkeen muuttanut monia asioita omassa henkilökohtaisessa elämässäni. Se ei kuitenkaan yksinään riitä.
Haluan, että Suomi toimii johtotähtenä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Se edellyttää myös poliittisia päätöksiä, kansainvälistä yhteistyötä sekä järjestelmätason rakenteellisia ja velvoittavia muutoksia. Lisäksi meidän on kehitettävä uusia teknologioita ja ratkaisuja. Samalla voimme saada aikaan myös uutta liiketoimintaa.
Liike Nyt on sitoutunut tekemään kaikki päätökset ympäristölle ja ilmastolle kestävällä tavalla, unohtamatta ilmasto-oikeudenmukaisuuden periaatteita. Keskeisimmät toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat seuraavat yritystukien kriittinen karsiminen sekä hiilidioksidivero EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille.
Ilmastolle ja ympäristölle haitallisia ympäristötukia on karsittava
Yksi todella konkreettinen toimenpiden ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on ympäristölle haitallisten yritystukien leikkaaminen ja uudelleen kohdentaminen kestävän kehityksen vauhdittajiksi.
Valtio maksaa Suomessa noin 3,5 miljardia euroa ympäristölle ja ilmastolle haitallisia yritystukia. Nämä tuet tulee karsia asteittain pois. Yritystukia karsimalla kasvihuonepäästöt ja muut ympäristövaikutukset vähenevät.
Samalla varoja vapautuu puhtaampaan ja turvatumpaan energiaan, vihreisiin työpaikkoihin ja julkisin hyödykkeisiin.
Hiilidioksidivero EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n julkaiseman raportin mukaan hiilidioksidivero on lupaava keino hillitä hiilivuotoa, parantaa EU:n kilpailukykyä ja parantaa koko unionin budjettirahoitusta. Hiilidioksidivero täydentäisi myös päästökauppaa.
Hiilivuoto tarkoittaa, että EU:n ulkopuoliset tuottajat välttyvät päästökaupan kustannuksilta, jolloin päästöjä aiheuttava teollisuutta siirtyy EU:n ulkopuolelle. Hiilidioksidivero suuntautuisi tuotteisiin tasapuolisesti valmistuspaikasta riippumatta. Tutkimusten mukaan EU:n kansalaiset aiheuttavat kulutusvalinnoillaan maailmanlaajuisesti enemmän päästöjä kuin tuotannon päästöt ovat EU:ssa. Syynä ovat EU:n ulkopuolelta tulevat tuotteet, joihin ei ole kohdistunut päästökaupan aiheuttamia kustannuksia.
KOULUTUS JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN
Uskon koulutuksen voimaan ja elinikäiseen oppimiseen. Ainoastaan pysymällä koulutuksen kärkimaana meillä on mahdollista pärjätä globaalissa kilpailussa.
Maksuton toisen asteen koulutus
Haluan, että toisen asteen koulutus on nuorille maksutonta. Perusopetuksen oppivelvollisuusiän tulisi nousta 19 ikävuoteen, sillä jokaisen nuoren tulisi saada itselleen sopiva toisen asteen tutkinto peruskoulun jälkeen.
TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN
Suomen tulee luoda tulevaisuuden työelämän edellytyksiä ja mahdollistaa kärkitason osaaminen. Miten otamme huomioon työelämän muuttumisen digitalisaation ja tekoälyn myötä? Meidän on panostettava koulutukseen, innovaatioihin ja yrittäjyyden tukemiseen.
Kilpailemme kansainvälisesti koko ajan toisaalta osaajien pitämisestä Suomessa ja toisaalta oikeanlaisten osaajien houkuttelemisesta Suomeen. Meidän pitää olla kansainvälisille osaajille houkuttelevia niin koulutuksen, työelämän kuin arjen näkökulmasta.
Tulevaisuuden työelämän ja yrittäjyyden tukemiseksi Suomi kaipaa myös rakenteellisia uudistuksia.
Yritystukijärjestelmän uudistaminen
Mielestäni yritystuet tulisi kohdistaa nykymallin sijaan pk-yritysten kasvun, uudistumisen ja kilpailukyvyn edistämiseen. Lisäksi haluan tukea eri aloilla tapahtuvaa muutosta kohti ilmastoystävällistä toimintaa.
Suomen valtio maksaa yritystukia laskentatavasta riippuen 4–9 miljardia euroa vuodessa. Ekonomistit ovat lähestulkoon yksimielisiä siitä, että yritystuista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä sanotaan, että vain noin 10 % yritystuista on taloutta edistäviä.
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen
Ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta on luovuttava. Valtiovarainministeriön arvion mukaan verovähennysoikeuden poistaminen lisäisi valtion verotuloja noin 205 miljoonalla eurolla vuonna 2019. Jäsenmaksujen verovähennysoikeus on työmarkkinajärjestöjen erityisoikeus, jota muilla yhdistyksillä ei ole. Varakkaiden liittojen tulee myös maksaa veroja.
Yritysverotuksen yhtenäistäminen Euroopan unionin maiden välillä
EU:n jäsenmaille on säädettävä vähimmäissuuruinen yhteisöveroaste. Tällä hetkellä tapahtuva EU-maiden välinen verokilpailu on kestämätöntä. Yrityksen pystyvät aggressiivisella verosuunnittelulla välttämään verojen maksun siinä maassa, jossa lisäarvo on tehty ja jonne verotulojen pitäisi mennä.
Vähimmäisyhteisöveroasteen säätäminen yritysverotuksen yhtenäistämiseksi tekisi kilpailusta reilumpaa ja vähentäisi aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuksia.
VANHUSTENHUOLLON PARANTAMINEN
Se, miten pidämme huolta vanhuksista, on suora peili yhteiskunnastamme. Tällä hetkellä meillä on paljon parantamisen varaa. Vanhusten hoidon ja hoivan voimavaroja on kasvatettava.
Vanhustenhoidon voimavarojen lisääminen
Haluan sitoutua lisäämään hoitohenkilökuntaa kotihoitoon, palvelutaloihin ja tehostettuun palveluasumiseen. Haluamme luoda yhdessä enemmän vaihtoehtoisia kuntouttavia hoitoja palvelutaloon ja suosia ennaltaehkäisevää psykofyysistä toimintaa. Niin palveluiden kuin valvonnan laatua tulee kehittää uutta teknologiaa hyödyntäen.
ASUMISTERVEYS JA SISÄILMASAIRAIDEN AUTTAMINEN
Suomessa on noin yli 500 000 sisäilmasta sairastunutta, noin 20 000 sisäilmakoditonta ja noin 20 000 työkykynsä menettänyttä. Sisäilmaongelmat ja asumisterveys ovat laaja ongelma, jonka kohdanneet jäävät usein oireiden ja haasteiden kanssa yksin. Se on usein iso taloudellinen taakka, sillä vakuutus ei sisäilmaongelmista johtuvaa haittaa korvaa. Myös aivan liian moni lapsi ja nuori joutuu kouluissa sisäilmaongelmien armoille, aikuiset taas työpaikoillaan.
Sisäilmaongelmat ja asumisterveys ovat minulle henkilökohtainen aihe, sillä perheemme joutui jättämään kotimme ja sen irtaimiston, kun sieltä löytyi hometta.
Tietoisuuden lisääminen
Haluan lisätä tietoisuutta aiheesta ja toimia, jotta apua ja tasavertaisia mahdollisuuksia on saatavilla myös sairastuneille.
Olemme yhteiskuntana isomman ongelman edessä kuin olemme suostuneet tunnustamaan. Sadat tarinat sekä kotien että työpaikkojen ongelmista ovat avanneet omat silmäni aivan uudella tavalla. On häkellyttävää, kuinka moni viaton lapsi ja nuori joutuu kärsimään terveysongelmista voimatta vaikuttaa asiaan mitenkään. Aivan liian moni vähättelee ongelmaa, eivätkä ihmiset saa riittävästi tukea ja empatiaa kohdatessaan sisäilmaongelmia.
Sisäilmaongelmista kärsivien tukeminen
Allekirjoittamalla sisäilmalupauksen olen luvannut toimia aktiivisesti sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tukemiseksi.
TASA-ARVON EDISTÄMINEN
Tasa-arvo on minulle tärkeä arvo. Olen onnekseni saanut toimia, yrittää ja menestyä omana itsenäni myös miesvaltaisilla aloilla. Tasa-arvon toteutuminen ei kuitenkaan ole itsestään, vaan sen eteen pitää tehdä aktiivisesti töitä – edelleen.
Tasa-arvo koskee kaikkia, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai etnisestä taustasta riippumatta.
Perhevapaat tulee saada jakaa tasaisesti
Mielestäni perhevapaat tulee saada jakaa tasaisesti perheen sisäisesti. Olen itse yrittäjänä voinut pitää merkittävästi lyhyemmä äitiysloman kuin useimmat. Tällöin puolisoni on pitänyt pitkän vanhempainvapaan.
Haluan myös, että perheet, joissa on kaksi isää tai kaksi äitiä saavat samat oikeudet kuin muutkin perheet.
Ajantasainen translaki
Voimassa oleva translaki ei nykyisellään ole ihmisoikeuksien mukainen. Kannatan translain uudistusta ja olen allekirjoittanut translain kansalaisaloitteen. Sitoudun toteuttamaan lakiuudistuksen eduskunnassa.
PÄÄTÖKSENTEON KEHITTÄMINEN PAREMMAKSI JA LÄHEMMÄKSI IHMISIÄ LIIKE NYTIN AVULLA
Politiikan olemassaolon tarkoitus ja merkitys jää välillä kokonaan riitelyn ja keskinäisen nokittelun jalkoihin. Puoluepolitiikassa ei pitäisi olla kyse siitä, kenen ideologia uppoaa parhaiten, vaan siitä, miten me luomme suomalaisille paremman yhteiskunnan elää.
Siksi ihmisiä tulisi osallistaa päätöksentekoon ja määrittelemään niitä prioriteetteja, joihin politiikassa keskitytään. Tähän koko Liike Nytin idea perustuu.